maanantai 27. elokuuta 2012

97
Ainoa ääni mitä kuulen, on oma hengitys, jääpalojen natina vesilasissa ja tietokoneen surina... Melkein ahdistavan hiljaista.

. . .
Lupaus turha mitätön, 
leikkiä halusit vain,
vitun kiittämätön.

Oikeastaan edes satu ei,
sun kaltaises mun sydämen jo joskus vei. 

Ei kai särkyä voi särkynyt,
ei kai eksyä voi enempää jo eksynyt?

~ punkki 
. . .

World of Warcraft on muuten yllättävän huikee peli. Käsi ylös kuka on samaa mieltä? Koko päivä meni sen parissa. (Toivottavasti... Luultavasti huominenkin!) Hah, koukuttavaa. Ei mut oikeesti, ihan hiton mukava pelata, kun on parasta peliseuraakin; veljeni Juuso ja Joonas. Kaikkeen hulluun nekin mut saa mukaan houkuteltua. Voe voe.

Mun elämä junnaa paikoillaan, päivät vierii, enkä mitään saa aikaseks. Ootte varmaan huomannut. Vois tosiaan jo pian ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa asioita järjestykseen... mistähän sitä alottaisi... hmmh.

Kuten kuvistakin näkyy, mun elämä on vallan jännittävää. 
Jäätelöä. Sekopää veljeni. Pullea perhonen. Karkkia (joita en
ees syönyt). 
Timon ja Bumba (with Emilia!). Ja pelailu. 
Toisin sanoen; Home sweet home ?
Emppu : "hei mitä en oo nähny sulla pitkään aikaan collegehousuja!"
Minä : "öööö mitä ihmeellistä?"
Emppu : "näytät jotenki kummalta!"
Minä : "hah kiitti hei. Mulla nää joskus oli paljonkin."
Emppu : "Näytät jotenki nii.. hyvältä!"
... ahhahahahha.


Helevetin mielenkiintoinen postaus jälleen tämäkin. No, onneksi ei kenenkään tarvitse lukea ellei itse koe jäätävää tarvetta... tai muuten vain uteliaisuudesta... noh, who cares. 

Suuri rahareikä ilmestyi myös kuvioihin ihanasti, eihän se mun kamera mitään takuista läpi mennyt kuitenkaan. Kirosinko lievästi? -Kyllä! Hieno homma hermanni. Kestäviä noi Canonit. Ei tarvitse kuin katsoa vinoon, niin kamera hajoaa käsiin. With Canon, you can't. Tekis mieli mennä syöttään se kamera niille takuumiehille, tai valmistajille, tai vaikka naapurin karhulle. Nielen tämän asian kuitenkin kiltisti, ja on kai se uus ostettava, tai maksettava jäätävän kallis korjauslasku... kuulen jo korvissani taas kiinnostuksen kivivyöryn äänet... Ärrrrh.

Nyt... ei enempää sanoja. 
. . .

2 kommenttia:

  1. ihana postaus! <3
    ja mennään yhdessä syöttään se kamera (ja ne takuumiehet) sille karhulle! :D

    VastaaPoista