Ote lipsuu
Tää mun kirjottelu alkaa selkeästi lipsumaan, tän mun uuden unirytmin myötä... Ei hyvä, ei alkuunkaan. Tuijotin vissiin jonkun puoli tuntia jo pelkkää tuota ''90'' numeroa tuossa ja pohdin mitä kirjottais... Tähän päivään ei ole mitään lisättävää. Juurikin niin motivaatio-puutos-päivä, ettei mitään järkeä. Haluan oikeasti niin kipeästi jotakin hyödyllistä tekemistä! Tai ylipäätään... olla vähän edes hyödyksi jossakin, jotenkin, jollekin...
Mmmh. Tilailin leffoja tuossa päivemmällä, kerron sitten pakettini sisällöstä tarkemmin, kun se saapuu. Tuonne mun leffahyllyihin ei pian enää mahdu mitään... hups.
Eilinen: Lauran kanssa laatuaikaa. Käytiin paikallisessa baarissa yksillä. Ja teki ihan pirun hyvää. Tästähän vois tulla melkein tapa.
Tälläkään kertaa ei kai sitten muuta... jospa viikonloppu menis ees piiiiiiiiiiiikkusen vauhdikkaammin? Toivoa sopii, muutoin pamahtaa jo pää tähän turhakkeena olemiseen... Puuuuffff... Ps. mun on ikävä...
~
Kaipaus.
Mitään ei jäänyt käteen
Kun pois kävelit
Syksyn lehdet puista putosi
Niin kuin sinä, syvälle mieleeni
Aika kului
Liian hitaasti
Päivät kului
Suorastaan mateli
Kahvi jäähtyi
Mutta ei tunteeni
Kirjoitan viestin, kaipaavan
Sitä lähetä en, kuitenkaan
Ei sanat takaisin tuo eilistä
Ei aika, ei mikään,
Ei kai mikään tätä tyrehdytä
Vaikka olemmekin jo
Mennyttä
~ punkki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti