maanantai 14. toukokuuta 2012

23


Voi tätä fiiliksien vaihtelun määrää. Välillä niin hyvä olla, ja sitten taas samassa hetkessä tuntuukin että vajoaa, pohjaan. Ei pääse pois. En vain tosissaankaan tiedä mitä tunnen ja ajattelen. Mistään. Oon varmaankin jotenkin epänormaali. Kaiken kaikkiaan aika huono päivä. Ei oikein mitään mihin tarttua. Suomikin meni ja hävisi USAlle 5-0... eikä se parantanut mieltä sitten yhtään. Mutta jos hyviä ja kivoja asioita tästä päivästä niin, Laura-maratonpuhelu, aurinko, Juulia lätkäseurana, Nimetön-bändin cd oli uskomaton (onneksi ostin!), Veljen luona grillailu, äippä ilahtui äitienpäivälahjastaan, ja ja ja...noh olihan siinäkin jo jotain. Kuitenkin, oon iloinen että tämä päivä alkaa olemaan jo ohi, nukkumaan pitäisi. Aika lyö jo 4:43. Hmmph. Mihin tämä yö taas katosi? Huomenna aion herätä aikaisin, jos sitten unikin tulisi vähän aiemmin yöllä. Ette  muuten usko miten innolla odotan loppuviikkoa! Tai ylipäätään koko viikko tulee olemaan varmasti hyvä. Tai niin ainakin toivon ja syvästi. Nyt unta kuulaan. Ainiin, vielä yksi juttu: haluan laihtua. Kiitos. Hei.





Kumpa tää oisi helpompaa
Sanoa, mitä sylki suuhun tuo
Kuunteletko sä kuitenkaan
Ootko enää läsnä ollenkaan
Hei huomaa mut
Avaa silmäs tähän maailmaan
Kuinka kauan tätä jaksaa
Jospa kaikki tää on turhaa
Elättelenkö mä harhaa
Kuinka kauan tätä jaksaa
Enää sinuun käyttää aikaa
Oon nähnyt niin paljon vaivaa
Et saisin sut jäämään
Miten sulle on helpompaa
Katsoo eteenpäin ja unohtaa
Sanat kurkkuun tarttuu taas
Oot minulle liimaa
Minä sinulle ilmaa
...
Nimetön
...

(kuvat: weheartit)