lauantai 5. toukokuuta 2012

15
Life

~
Mun elämä alkoi tänään. Jääkiekon MM-kisat! ah. Minusta aika surkeahko näytös Leijonilta tämä ensimmäinen peli (Valkkisvenäjää vastaan), mutta tulihan se voitto kumminkin, juuri ja juuri. Huh, ainakin tuntee itsekin olevansa elossa kun täysillä hurrailee, huutaa ja jännittää koko matsin ajan. Näitä kisoja saisi minun puolesta tulla vaikka aina. Saatoin muuten vähän myös kuolata niitä miehen juntteja, ai morjes että osaavat näyttää hyviltä. Sunnuntaina taas lisää. Purr. 

Muutoin mennytkin Empun kanssa tää päivä. Sen kummempia olla tehty, mutta ihana kun on seurana tuossa. Tyttö kultainen.

Katsastelin netistä kameroita ja löysinkin ihan ihanan! 20x zoom, yms kivaa pientä. Voi olla että pian tilailen sen uuden rakkauden, ellei nyt lähipäivinä tuo kamerani ala olemaan taas elossa. Jota niin kovasti epäilen. 

Noin niinkuin muuten fiilikset vähän niin ja näin. Vaihtelee tunnin välein, laidasta laitaan. Huomisen suunnitelmat ainakin antaa voimia. Jotain kivaa luvassa ja hyvä niin. Jäätävä vaatekriisi vain, ei pienintäkään havaintoa että mitähän huomiseksi pukisi päällensä. Alasti luultavammin jos tätä menoa jatkuu. No ei, en pääsisi varmasti edes sisälle Rönniin niin. Joten nakuilu, unohda, hushus pois. Mutta siis ihan oikeasti...Ei vain jaksaisi aina olla niin ''renttu''vaatteissa. Luultavasti se siihen menee kuitenkin, nahkatakki, musta (bändi)paita, revityt farkut/lökäpökät, tennarit...ja hiukset sekasin. Voi hyvänen aika. Minusta ei varmaan koskaan saa tyttöä tekemälläkään... Kuvitella nyt pinkkiä, röyhelöä, korkkareita, kiharat hiukset... hyi jestas mikä painajainen. Pidättäydyn siis mustassa. Tai jotain väriä johonkin, edes vähän? Äh. Luovutan. Onneks se on vasta huomisen ongelma.


Tänään huomasin jälleen kerran kaksi asiaa: 
Yksi: Kulmakarvojen nyppiminen on maailman rasittavinta ja hitainta hommaa.
Kaksi: Miten vihaankaan riitelyä, riitoja, huutamista... Vihaan.