maanantai 3. joulukuuta 2012

160
Weekend, sugar and honey 


''Oot ensimmäinen ja viimenen ihminen, jota mä todella tunnen rakastavani.'' 

Sinne meni. Ja liian vikkelään. Viikonloppu meinaan. Miksi ajan täytyy kiiruhtaa, silloin kun se sais laahustaa? Liian ihana viikonloppu jälleen takana, joka ikistä sekuntia myöten! Harmikseni on todettava, ettei kuvia napsittu yhtä ainoata koko aikana, höh. Eikun hei yks tai kaks, mutta nekin yhtä tyhjän kanssa. Talvikin sitten tuli, kova pakkanen sen mukana. Söpöily, lällyily, leffailu, pelailu, mässäily, sekä nukkuilu, olivat tämän vklopun ainekset. Ja tänään Ideaparkkeilua kera Empun, ostin jopa parisen joululahjaa ja sen sellaista pientä. Mitähän muuta kertoisin... hmmh, en tiedä. Ainakin juuri nyt olo on melko haikea. Täällä on ihan liian hiljaista, tyhjää ja kylmää, kun R ei ole lähellä. Huokaus... noh, jospa pian taas! ...Millanen viikonloppu muilla oli?


~

Tietteks... Oon onnellinen. Välillä tuntuu että liiankin. En halua pudota, ei en näin korkealta. 

And now, sweet dreams, to all. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti