lauantai 15. joulukuuta 2012

168
Tired girl

Wäää. Otsikko kertoo kaiken. Oon korjannu kuumeisesti unirytmiä, onnistunutkin jopa. Illalla ennen puoltayötä koisimaan, ja kuuden/seitsemän aikaan jo kekkuloidaan hereillä... Tällänen päivärytmi ei ole (edelleenkään) se mun juttu... ei tuu tehtyä yhtään mitään. Jospa vaihdan sen takas entiseen, taas pian. Kun tosiaan, en ole tehnyt m i t ä ä n nyt viime päivinä, oikeesti. Eeva tuossa käväisi nopsaa tänä aamuna, ja hänet meikkailin juhlakuntoon. Ihana-ihana-rakas-tyttö! Ja ömmm, tänään kait Juulin kanssa ilta, ja huomenissa joulushoppinkia Empun kanssa. (En halua edes tietää millaiset ruuhkat... ahdistaa jo valmiiks se tungos ja jonotus... hyyyi.) Hmmh... eikä mulle kai muuta. Tajusin muuten yks ilta, etten enää kirjoita tänne yhtä kivasti, harkiten, miettien, sanoilla leikkien, kuten ennen tein... oon pettynyt itseeni. Tuossa nyt loppuun vielä pari lärvikuvaa, ja runoja, joita joskus sillon tällön on tullut hutastua. Kiitos hei ja hyvää päivänjatkoa. Ps. Mua väsyttää taas...


~
Valtamereksi.

Sadetta katselen,
huuruista ikkunaa.
Ilman sua en mistään
voimia saa.
Ilman sua mua vain 
paleltaa. 

Kylmää, kosteaa. 
Sateessa kyyneleeni
vaeltaa.
Valtamereksi muuttuu vähitellen 
sydämessä pihamaa. 

Myrsky repii pihlajaa,
Ja mä huudan lauseen 
tuulen mukaan. 
Pienen, kauniin, 
lyhyen.
Vaan silti on suuri 
merkitys sen. 

"Rakastan sua."
Taivaalle katselen, 
tiedän, tunnen,
susta aio irroittaa en. 

~ punkki

~
Punainen.

hei syksy
lasinen, hauras
niinkuin iltamme
jolloin kaikki alkoi

rakastuminen, oli punainen
kuin lehdet vaahteran sen

luulin sut pitää saisin
itseni sulle omistaisin

talvi viilensi
vaan ei tunteitani
odotin, odotin
päiviä, välillä viikkojakin

olit elämässäni, vain hetkittäin
mutta mielessä, päivittäin

kevään lempeä tuuli
toi sut luokseni uudestaan
rakkaus kasvoi kasvamistaan
aina kun sut näin, tunteen palon 
toit päiviini valon

joko nyt
luokseni jäät?

no et, et tietenkään

kesä, ihastuin toisiin

sun ollessa muualla
mutta silti joka kerta
jokin huusi taustalla

hiljaa
vain sun nimeä

vuosi kului, nopeaan

ja nyt, jäljellä vain syksyn punaiset lehdet
ja sateen kaltainen kaipaus

enkä tiedä
enkä tosiaankaan tiedä
mitä teen

~ punkki


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti