torstai 31. toukokuuta 2012

36

Fiilis on hyvä! Tosin vähän sekava, niin paljon uusia ihania ihmisiä viime päivien aikana, niin paljon sekavia tunteita ja suunnitelmia. Hmmh. Mutta kuitenkin, hymyillyt paljon enemmän kuin pitkään aikaan. Puhelin ollut kans melko kuumana, mutta hyvä niin.. Hih. Tänään Eevaa ja Lauraa, eilen oikeastaan vain ollamöllötystä. Ja tosiaan niitä maratonpuheluita. Niin paljon uutta voimaa saanut jostain. Vihdoinkin olo, että ehkä tämä tästä taas hyväksi kääntyy. Nyt kun on kerran olo parempi, niin aion siitä myös nauttia! Perjantaita odotan innolla, mutta en kerrokaan että miksi. En vielä. Khih. Huomenna kynsijuttuja, tykkään! Pääsee jälleen toteuttamaan itseään, tekemään jotakin mistä kovin tulee hyvä mieli. Mmm, tämä oli vain lyhyt ja ytimekäs postaus, paljon asiaa pieniin lauseisiin puristettuna. Leffailla voisi vielä, ja jos se unikin pikkuhiljaa sitten saapuisi. Unia ihania, ihanat~


Kisses 

tiistai 29. toukokuuta 2012

35
Kiitollisuutta

Tähän vuorokauteen ei sisältynyt oikeastaan yhtään mitään (mullistavaa?) muuta kuin maratonpuhelut Lauran kanssa, sekä yön päätteeksi ihan mahtava elokuva. ( Rails & Ties ) Hyvä muistutus taas siitä, miten hyvin asiat itsellä loppupeleissä onkaan. Pitäisi vain muistaa olla kiitollinen ja osata nauttia joka hengenvedosta. Pitääkin tästä lähin katsoa tuo leffa aina uudelleen, jos pääsee unohtumaan. Arvostus elämää kohtaan nousi jälleen yhden asteen enemmän. Kaikkien muidenkin taulapäiden pitäisi katsoa jotain tuon tapaista! Suosittelen, lämpimästi.

..
Fiiliksetkin parani tuon leffan myötä, ennen kuin starttasin sen, niin olisin voinut vaikka repiä joltain pään irti. Sen verran oli jälleen kiroamisen arvoiset fiilikset. Tiedä sitten miksi. No okei, tiedän. Miehet. Se ikuinen päänvaiva. No kumminkin, nyt parempi olo. Ja seuraavaksi aionkin unimaailmaan tästä. Herätä pitäisi jo...neljän tunnin päästä. Voi taivas mitä minä teen hereillä vielä tähän aikaan. Huhhuh. 
Ja nyt en enää sanoja löydä, mihinkään. Pää kumisee ja humisee tyhjyyttään. Aurinkokin nousee jo kovaa kyytiä. Kiitos hei ja huomiseen. Kuitti. Ps. Tämän yön motto: Elä täysillä elämääsi, ennenkuin se on liian myöhäistä.

~

Alle sateenkaaren, vie minut pois. 
Vie kauas, ei takas löytää vois. 
Jäädään siihen, yhdessä oltais. 
Kuin pisarat sateen, auringon kanssa,
tekee värit taivaan, sateenkaaren.
.
- punkki

34

Random info info info info info info info info info info info info info info info info info info ... 
Murhaan tylsyyttä.

10 TOTUUTTA YLEISESTI
haluaisitko nukkua tämän yön jonkun vieressä ? - Enpä oikein tiedä...ehkä?
nähdä kavereita huomenna ? - Ilmanmuuta.
syödä ? - Ei ole nälkä nyt, kiitos vaan.
polttaa savukkeen ? - Hyi en.
ajaa rattijuoppomus ? - Eh? Joo siis mitä vtua nyt taas. En haluaisi.
kertoa äidillesi totuuden eilisestä ? - Ei ole kerrottavaa.
nukkua ? - En.
laiskotella ? - En oikeastaan.
.
9 TOTUUTTA SINUSTA
seurusteletko ? - Not.
onko sinulla ihastus ? - Oikein tiedä, ei varsinaisesti.
jos on, tietääkö hän siitä ? - Aaaar...
käytkö koulua ? - En juuri nyt.
mitä sinulla on päällä ? - T-paita ja farkkushortsit, kera niittivyön.
minkälainen olo sinulla on ? - En tiedä, haikea...
oletko iloisella tuulella ? - En järin.
omistatko lemmikkiä ? - Haluisin. 
.
8 TOTUUTTA VIIMEISESTÄ HENKILÖSTÄ JOTA AJATTELIT
oletko nähnyt hänet tänään ? - En...
oletko puhunut hänelle tänään - En.
oletko ihastunut häneen ? - Ihastunut on väärä sana.
ketä voit kiittää että tutustuitte ? - Koulua.
milloin tapasitte ensimmäisen kerran ? - Seiska luokalla.
oletteko pussannut ? - Monesti...
.
7 TOTUUTTA EILISESTÄ
oliko kiva päivä ? - Ihan jees.
ketä halasit ? - En ketään kai.
teitkö jotain mitä et yleensä tee ? - Öäöäh...en kai.
teitkö yhtään urheilusuoritusta ? - En.
monelta aloit nukkumaan ? - Viiden aikoihin aamulla?
olitko tyttöjen/poikien seurassa ? - No millon kenenki, perheen lähinnä.
.
6 TOTUUTTA VUODESTA 2011
seurustelitko ? - Kyllä.
kauanko ? - Puolivuotta, plus monet säädöt yms sekoilut onoffonoffonoff...aaaaaa...
kaipaatko jotakuta ? - Kyllä.
kadutko jotain tekemääsi ? - Kyllä.
käytitko päihteitä - Tietennii.
.
KAHDEN VIIKON SISÄLLÄ, OLETKO
halannut? - Kyllää.
ollut koulussa - Nej.
soittanut jollekkin? - Tottakai.
itkenyt? - Kyllä...
nauranut? - Everyday, allmost.
urheillut? - Toki. 
.
TÄMÄ PÄIVÄ
halasitko ketään? - En.
oliko hyvä päivä? - En nyt sanois.
mitä odotat tällä hetkellä eniten? - Vaikka mitä... vaikka Provinssi.
monetko kengät omistat? - Muutamat.

maanantai 28. toukokuuta 2012

33
Säteile kaikille

Pääsisköhän tänään mun sisäinen kirjoittaja valloilleen? En tiedä. Kuvia ainakin ajattelin heittää loppuun. Viikonloppu tosiaan meni taas, vikkelää. Perjantaina ryypiskelyä ja mukavaa seuraa (Eeva, Juuso, Tomi, Jarmo, Laura K, Aliina). Ei paha. En kuitenkaan myöhään ollut reissulla tolla, kahdeltatoista jo kotio. Siitä suoraan matkailuautoilemaan Tampereen huudeille yöksi. Pääsi sitten ajoissa lauantaina vaihteeks kaupoille. Voi terve se yö oli yhtä tuskaa. Yöunet kyllä oli ihan älyttömän niukat, hyvä jos tunnin pari nukutuksi sain. No kuitenkin, Empun kanssa siitä sitten Ideaparkkiin jälleen lauantaina, ihan puoliunessa. Onneksi redbull pelasti minut, jälleen. Ostettua tuli vaikka mitä kivoutta. Shortsit, t-paita, rahapussi, leffa, Juulialle synttärilahja...ja vieläköhän muuta, hmmh... Jäi niin mieleen SpiritStoren myyjä, hihi ihana. Tuli niin hyvä mieli hänestä. Olis pitänyt pyytää numero, tai vaikka fb-kavereihin. Hitsi kun aiemmin tajunnut. Kotiin kun päästiin Tampereelta niin loppuilta menikin Juulin kanssa. 
Tänään...en sen ihmeempiä olekaan tehnyt, peruspalloilua. Emppu jälleen kerran meillä, Ilonan kanssa käytiin jäätelöllä ja oli koko päivä ihan shortsi-keli! Kesäkesäkesä jee. Vaikka liian kuumaa vihaankin, niin tänään lämmin ja aurinko kyllä sai mielen korkeuksiin. Muutenkin ihan kiva fiilis oli koko päivän. Ja juuri nyt oikein osaa sanoa fiiliksistäni mitään. Ikävää ja toisaalta hyvä olla. Sekavuutta siis, ei mitenkään yllätys. Perjantain puhelu ei ainakaan ristiriitaisia fiiliksiäni helpottanut, viimeksi aivan toista kuin nyt. Mitä vtua sanon minä. Ei noista ihmisistä ota kyllä mitään tolkkua, kuinkahan tässä pysyis perässä... Ajatukset hyppii laidasta laitaan, silti tuntuu etten liikahdakaan. Yhtä hiton dilemmaa...
...
Mutta. Nyt niitä photoja. Ja josko leffa sen jälkeen. Kello huitelee jo yli kahden taas, ja unta ei saa, ei saa...

Partyilyja ~


...

Minua ~


...

Kuvailuja ~



...

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

32

Haluaisin kirjoittaa, hurjasti kasapäin asiaa, ideoita pursuaa korvista, mutta väsy vie voiton. Tyttö tämä on poikki vauhdikkaasta viikonlopusta, ja muutenkin...voi tätä univelan määrää. Huomenna saatan kertoa enemmän. Heih. 

(kuvat: google)

perjantai 25. toukokuuta 2012

31
Taistella vastaan ei voi

Ja vain koska minun pitäisi olla hereillä jo mmmm...vajaan neljän tunnin päästä (voi v*ttu), kirjoitan siis vain vähän. Viimeiseen kahteen päivään sisältynyt kyllä taas sellaista tunnemyllerrystä etten oikein pysy enää itsekään perässä. En ole kai pysynyt enää aikoihin. Sydän huutaa sen minkä ehtii, vaikka järki koittaakin pitää sen hiljaisena, teipata, purkittaa, lukkojen taakse laittaa. Hmmh, tekemisten osalta jäänyt kyllä vähäiseksi nyt. Lähinnä aikani mennyt vain ulkona fiilistellen musiikin kanssa, kesästä ja lämmöstä. Ideapark tuli koluttua läpi keskiviikkona Juulia seurana. Löytöjä tein jälleen, ja rahaa paloi. Eevan kanssa meni tämä päivä. Ja niin suunnitelmien mukaan huominenkin. Mmmm... Muutamat uudet tuttavuudetkin piristänyt toisinaan. On vain niin sellainen olo etten anna itsestäni mitään. Oon aivan etäinen, en ollenkaan oma avoin itseni. Vaikka en haluaisi olla nyt tällainen, haluan antaa palaa. Nauttia, aidosti. Miksen siihen pysty? Kai se on se...että tunteet ja sydän on muualla, aivan täysin eräällä ihmisellä. Vaikka miten tyly hän mulle onkaan, ei välitä yhtään, niin silti...silti oon aivan koukussa, loukussa. Kai mä joku kaunis päivä vielä osaan irroittaa. Koota itseni jälleen uudestaan. Onneksi vierellä maailman ihanimpia ystäviä, ja perhe! + musiikki.♥ Kesän ja provinssin odotus antavat myös voimaa, valo tekee ihmeitä. Päivisin oon iloisempi, mutta pimeän laskettua muistan taas...ettei hän tulekaan... 
...
Huomenna lisäilen tänne luultavasti joitakin kuvia taas, kun tuli tuo kamera tyhjättyä tänään koneelle. Tässä yksi otos. Kauniita unia. ''You allways kiss me goodnight.''


...
Ps. Päivän biisi, lyriikat ~

(Jos rehellinen oon niin, mun tekis mieli itkeä, mut en mä taas viitsisi...)

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

30
Minä inhoan sinua

Mitähän mä haluan elämältä? -Voi kun mä en tiedä. Joku on niin monesti polttanut piirtämäni kartan, murskannut kompassinkin, ei ole suuntaa. Ei määränpäätä. Aivan on taas päinvastaiset fiilikset kuin eilen. Aina kun pimeä saapuu niin valo häviää myös sydämestä. Eevan kanssa meni päivä mukavasti, tyttö rakas. Ja sen yhden uuden tuttavuudenkin kans tänään pitkin päivää jutellut koneitse ja hymyillytkin. Mutta tuntuu niin väärältä jutella senkään kanssa -ei miltään, koska se ei ole hän. Ei vain ole. Mikset sä vain voi ymmärtää, miten ikävä mun on. Miten huolissaan oon. Kuinka paljon sait mut silloin hymyileen kun olit lähellä... Mikset sä saatanan pallopää voi vaan tajuta... ehkä et vain halua.
...
Ei juurikaan asiaa ole nyt tänne, tai kenellekään, ei mitään inspistä kirjoittaa. Fiilikset rypee pohjamudissa ja jopa kuolleet kukat on elävämpiä kuin minä tällä hetkellä. Että osaa ihmisen mieli olla vaikea. Koskahan opin ajattelemaan järjellä ja antaa sydämen lepää. Ei, en tosiaankaan tiedä.


Onni on sitä ettei vituta ihan joka päivä?

tiistai 22. toukokuuta 2012

29
Sunset


Vain lyhyt postaus, koska kello tikittää liikaa jälleen. Takana ihan huippu päivä pitkästä aikaa! Provinssiin tuli lippu tilattua ja oon niiiiiiin fiiliksissä!! Tuntee olevansa elossa taas. Muutenkin kivaisa päivä ollut. Paljon ihanien ihmisten kanssa juttelua, valokuvaamassa kävin, ja muutenkin. Fiilis ollut parempi. Tänään mulle eräs poikakin sanoin jotain niin kaunista... Sydän hyppäsi hetkeksi korkeuksiin. Milloin viimeks hymyillyt näin, kuin sitä viestiä lukiessa. ''Kunhan tiedät, että yhden pienen pojan mielestä olet mahdollisesti telluksen kaunein ja kiinnostavin tyttö.'' AAAAWW. Jotenkin niin suloisesti sanottu. Sulin. Mutta nyt kuitenkin, painun nukkumaan. Silmät painaa, ei uni anna lainaa. Loppuun pari nappaamaani kuvaa tältä päivältä.


maanantai 21. toukokuuta 2012

28
Every second

Joka kerta kun näen tai kuulen sun nimen jossain, niin mun sydän pysähtyy hetkeksi. Muistuttaa miten ison osan siitä oot vienyt itsellesi. Haluisin jutella sulle, kertoa miten ikävä mun onkaan. Miten paljon mun sydän sun perääsi huutaa. Ajattelen sua aivan liikaa, välillä tuntuu etten muuta ajattelekaan. Ja kyselen jatkuvasti itseltäni että miksi? Haluan niin päästää irti, tunteet tappaa, kaiken unohtaa. Olla yhtä tunteeton ja kylmä kuin sinä. Mietitköhän sä koskaan mua, meitä...hetkiä niitä... en usko. Hukutat todellisuuden humalaan, ja unohdus on helpompaa. Mulle se on mahdotonta. Olinko sulle vaan yks helvetin sulka hatussa, pallo nilkassa, taakka selässä, roska silmässä. Heitit vain pois, ja kaiken lisäksi sanomatta. Mun ymmärrys ei vain riitä. Mä en riitä. Riitänkö kenellekään, ei, en tiedä. Tuntuu että romahdan taas, vaikka koitan olla vahva. Pitää itseni koossa. Edes jotenkin. Ennen sain uutta voimaa tutustumalla uusiin ihmisiin, ajattelemalla että on maailmassa parempaakin. Mutta nyt, en jaksa edes puhua kenellekään. En soittaa, tekstata, en mitään antaa itsestä. En pysty tuntemaan mitään. On niin paljon pois, kun et ole lähellä, en kuule lämpöä sun äänessä. Yritän ajatella vain huonoja, ikäviä muistoja. Muttei sekään auta, koska opin rakastamaan myös sun virheitä, hyväksymään sut omana itsenäs. Kaikki sanoo että ansaitsen parempaa, mutta mitä jos en halua parempaa? Et ole täydellinen, et lähelläkään. Mutta riität mun sydämen tyhjyyden täyttämään. Tiesin aina sen sattuvan, kun pois meet.. En vain koskaan kuvitellut sen tuntuvan näin pahasti, syvästi...pysyvästi? Mmmh...nyt pakko ajatella jotain muuta, etten murru..

I'm not good enough.

...
~
Ei saaneet Leijonat pronssia, ei. Mutta pienestä oli kyllä kiinni! Saa Suomesta silti olla ylpeä. ensivuonna uusi yritys.

(kuvat: google)

...
~
Oli tänään muutama hyväkin hetki, fiilikset paremmat. Esim... Lauran kanssa suunnitteilla Provinssin reissu! Sinne on kyllä aivan pakko päästä. Niin paljon paljon paljon mahtavia artisteja/bändejä. Etenkin Billy Talent! Huomenna sitten suunnittelemaan enemmän, ja lippuja varaamaan jajaja... ihanaa kun ois jotain mukavaa mitä odottaa. 


sunnuntai 20. toukokuuta 2012

27
500 days of summer

Katsoinpas äsken hyvän leffan ( 500 days of Summer ), sisälsi draamaa ja komediaa, oli realistinen! Kerrankin ''love story'' jossa ei ollut onnellinen loppu. Pystyin kyllä jotenkin niin samaistumaan. ''Ollaan vain ystäviä.'' - nimenomaan. Sai jotenkin tunteet pintaan, sekaisin ja kosketti. Johtunee ehkä omasta mielentilasta, tapahtumista ja kokemuksista, mutta minusta oli kyllä ehdottomasti katsomisen arvoinen. Leffaseurana; Juuli.

...
Tähän päivään sisältyi myös jääkiekkoa, turpiin tuli Venäjältä niin että pöllysi. Mutta, vakaasti uskon, että huomenna nappaa Suomi pronssia, joohan? Täytyyhän niiden nyt, ovat he sen ansainneet! 

...
Seuraavaksi pitäisikin jälleen keksiä, miten ihmeessä saan unta taas. Koko päivän väsyttänyt, turhauttanut, haukotusta haukotuksen perään, ja nyt sitten kun olisi ''lupa'' nukkua niin... Äh. Anteeksi negatiivisuuteni, valivali... Pistetään elämäntilanteeni ja viime aikaisten tunnevaihteluiden piikkiin? Öisin kun kirjoitan tätä, niin useimiten on se huonoin fiilis vuorokaudesta. Toisaalta toivon ettei tätä edes lukisi kukaan. Koska itseäni vartenhan tätä näpyttelen, ja ihmeesti on apuakin ollut. Purkaa tunteita, kerrankin, olla avoin, muistella, tuntea, kaikkea. Toivon vain että...pian olisin taas onnellinen, se tyttö joka oikeasti olen. Iloinen ja vahva. Vai olenko? On vain niin epävarma, heikko ja turta olotila. Lähestulkoon kellon ympäri, vaikka sen toisinaan unohtaakin, silloin kuin ei ajattele ja ehdi tuntea. Ehkäpä se valo vielä löytää tien minunkin luokse, parantaa, hoivaa ja auttaa jaksamaan. Mikä valo, missä? En oikein itsekään tiedä. Ehkä se pysyvyyden tunne, jotain aitoa ja oikeaa. Jaksanko enää odottaa? Ärrr... okei, nyt sitten. Perkele, ainahan mä nyt jaksan, tuli vastaan mitä vaan. Siinä hyvä lähtökohta. Never give up. Mua huvittaa jo itseänikin miten ristiriitaiset tunteet voikaan ihmisellä olla. Huomenna on taas uusi päivä, mahdollisuuksia pullollaan. Lupaan itselleni, että pidän sen mielessä. Korvan taakse piilotan. 

(kuvat: weheartit)

lauantai 19. toukokuuta 2012

26
Melkein vappu


''Vappua'' tuli vietettyä! Menossa mukana Laura, ja illan tullen seuraan liittyi myös Juuso, Jani ja Tuomas. Aivan huisin mukavaa olikin. Melkoisen sekavaa ja vaihtelevaa tosin. Naurua, itkua, hymyä, sekoilua, jääkiekkoa, viunaa, romahdusta, ilmapalloja ja sekamelskaa. Mustaa huulipunaa en aio käyttää enää koskaan, jotain järkyttävää. Ja muutenkin oli kyllä sellasetkin asukokonaisuudet että alta pois. Meikit mukavasti poskilla kun kotio kurvailin viiden aikaan aamuyöstä. Yhdessä vaiheessa iltaa, oli kyllä sellanenkin tunteenpurkaus, en edes muista milloin viimeksi moista... Itkin varmaan enemmän kuin monena kuukautena yhteensä, niin paha mieli. Yhtäkkiä. Huokaus. Muihin aiheisiin palaten... No vaikka Jääkiekko, Suomipoikahan sen Usan voitti sitten! Nipinnapin. Aivan mahtavaa! Vieläkin vähän ääni käheänä huutamisesta, hurraamisesta. Pelottaa miten käy huomenna kun vastassa on astetta kovempi, Venäjä. Hui. Btw... En muuten enää ikinä juo redbullia viinan kera. Ei morjes mikä tappodarra oli koko päivän. Aamulla olo oli kuin kuolleella. Ja kesti lähes koko koko koooko päivän. Mutta tästä päivästä selvitty silti. Nukkumalla suurimman osan. Ja ilta menikin Empun kanssa, leffailua ja mehujäätelöä puoli kolmen aikaan yöllä. Hihi. Nukkuun ajattelinkin tästä suunnata jo pikku hiljaa. Väsyttää niin. Loppuun kameran vangitsemia huippuhetkiä.


torstai 17. toukokuuta 2012

25
Ketjukynnet


Jotenkin niin paljon asioita, joita tekisi mieli kertoa, kirjoittaa. Mutta tuntuu, etten saa lausetta yhtäkään tulemaan. Vaikka kiva päivä takana onkin, niin en tajua mistä kummasta tämä fiilis taas ilmestyi. No, ehkä yritän skarpata ja keksiä jotakin edes...
...
Juulia (synttärisankari!) tosiaan yötä meillä, seuranani koko päivän. Oli vain hurjan väsynyt niin ei paljon tullut mitään sen kummempia touhuttua, perussekoilua vain. Ja tuollahan se nyt koisii, valloittaa mun sängyn. Lauraa näin myös pikaisesti, ja sovittiinkin että jo huomenna se vappu onkin! Voi kyllä, kyllä. Mitähän tästäkin tulee, huhhuhhei. Pelottaa jo valmiiksi. Toivottavasti ei ainakaan sada. Hmm, hmm. Uudet kynnet tuli myös väsäiltyä tänään. Hiuksetkin sai väriä (Punasta lisää vain. Ai että vihaan värjäilyä, jatkuvasti tyvikasvu ja äää!), ja vaikka mitä sisältynyt nyt viimeiseen 24 tuntiin. Kuten jo sanoinkin, kiva päivä takana. Nyt vain vähän fiilis kadoksissa. Ehkä mun kannattais vain kiltisti painua nukkumaan. Huomisesta tulee toivottavasti...paras!
...
Loppuun aionkin heittää pari kuvaa. Ja jos itsestäni irti saan niin ehkä vielä ajatuksiani...will see.

^ Ketjukynnet. Kaikkea pitää kokeilla!


^ Juulia murmeli.
^ Tältä näytin tänään, aika edustava.
- - -


Katsoin kuvaasi taas
Silmiisi, vihreisiin
Pitkään, haikeasti
Aika pysähtyi, muu hävisi
Muistatko sinäkin, sen illan syksyisen
Sinä, minä, tähtitaivas
Ilta hämärä, takkisi, tupakan tuoksuinen
Kätesi, ympärilläni, etten palelisi
Suudelma täydellinen
Se meidän, ensimmäinen
Hellä, salaisuus yhteinen
.
Ja nyt kun katson taakseni
Olet muualla, ilman minua
Aivan liian kaukana
Aikaa kelaisin, alusta tarinan tän alottaisin
Saanhan, saanhan illan tuon takaisin?
Silloin sydämeni varastit, vangitsit
.
Kuinka voit vain unohtaa
Heittää, hukata, maahan pudottaa
Paeta, kadottaa, silmäsi ummistaa
Lähteä pois, sanomatta
Sydämeni mukanasi
Katkaise jo kahleeni
.
Ei tätä ikävää voi ymmärtää 
Ei sanoiksi pukea
Ei kuvaksi tallettaa
Ei kukaan, koskaan
En edes itsekään
Mitä ihmettä sinussa näen niin?
Niin suurta, kiehtovaa
Ettei ole muuta maailmaa
Ei, en vain tajua
.
Yritin olla sulle hyvä, paras kaikista
Lämmin, sua aina kuunnella
Tukea, kyyneleesi kuivata
Sadepilvet karkoittaa
Hymyn kasvoillesi tavoittaa
Palauttaa valon
Silmiisi loisteen tuon, auringon
Yhä uudelleen, aina kun huomasin sen sammuneen
Yritin niin, yritin todella
Kai liikaakin
.
En aavistanut, kuinka huomaamatta
Suhun todella rakastun
Rakastuin, satutit
Taas muistan illan sen
Viileän, syksyisen
Vaikka haluaisin, unohtaa
Sulle sanoa, hyvää matkaa
.
Sanat vain hukkuvat tuuleen
Ja jään edelleen, odottamaan
Lämpöäsi kaipaamaan
Uutta aurinkoa nousevaa
Tummien pilvien takaa
Olet paljon minulle velkaa
Tukea, turvaa
Missä olet nyt, kun sitä tarvitsen
Sinua, vain sinua
Enemmän kuin koskaan ennen
Enemmän kuin kukaan, koskaan ennen
.
~ punkki

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

24
Missä oot?

Eilinen oli varmaankin aika tyhjää, turhaa, koska en muista siitä juuri mitään. Ihme juttu. No ehkä en sitten tehnyt mitään, eikä luultavasti tapahtunutkaan mitään mainittavaa. Ilta oli ainakin kivaisa, Juuson kanssa sekoilua ja naurua. ''Danny tähtien päällä!'' Kyllä, kyllä. Tuli yöpuuhailuks tehtyä muuten uusi suomi24-profiilikin. Vois sen linkin TÄHÄN heittää, niin ken haluaa, voi käydä lukemaan. Mukavasti tietoa minusta siellä. Voi elämä, haluun jo löytää ''sen oikean''. Missä oot, missä?


(kuvat: weheatit)
...
Tänään tänään... aamu oli hurjan hankala. Voi sitä väsymyksen määrää. Tosin en yhtään ihmettele kun katsoo tätä mun unirytmiä. Nukkumatti varmasti vihaa mua. Eevan kanssa tulikin oltua koko päivä, ja kivaa olikin! Henkeviä keskusteluja ja maailmanparannusta. Käytiin Orituvalla mussuttamassa ruokaa, Emppu menossa mukana. Pitää kyllä mennä toistekin. Kivoutta! Loppuillan ollutkin vaan tässä, tekemättä sen suurempia. Äsken 1h 45min maratonpuhelu Tatun kanssa. Olipas... helppo puhua, juttua riitti ja kaikkea. Tämän hepun aion kyllä vielä joku päivä suostutella kahville, tai jotain! Hirmu sulonen. Hmmph, vieläköhän sitä leffan tsiikailis vai suosista nukkumaan, en tiedä, en. Huomenna näkeekin Lauraa. On tätä jo odotettukin! PIAN ON VIIKONLOPPU ja rairai!



...
ps. Mun uusi vauvakin (kamera) saapui tänään, ja oon ihan rakastunut. 

maanantai 14. toukokuuta 2012

23


Voi tätä fiiliksien vaihtelun määrää. Välillä niin hyvä olla, ja sitten taas samassa hetkessä tuntuukin että vajoaa, pohjaan. Ei pääse pois. En vain tosissaankaan tiedä mitä tunnen ja ajattelen. Mistään. Oon varmaankin jotenkin epänormaali. Kaiken kaikkiaan aika huono päivä. Ei oikein mitään mihin tarttua. Suomikin meni ja hävisi USAlle 5-0... eikä se parantanut mieltä sitten yhtään. Mutta jos hyviä ja kivoja asioita tästä päivästä niin, Laura-maratonpuhelu, aurinko, Juulia lätkäseurana, Nimetön-bändin cd oli uskomaton (onneksi ostin!), Veljen luona grillailu, äippä ilahtui äitienpäivälahjastaan, ja ja ja...noh olihan siinäkin jo jotain. Kuitenkin, oon iloinen että tämä päivä alkaa olemaan jo ohi, nukkumaan pitäisi. Aika lyö jo 4:43. Hmmph. Mihin tämä yö taas katosi? Huomenna aion herätä aikaisin, jos sitten unikin tulisi vähän aiemmin yöllä. Ette  muuten usko miten innolla odotan loppuviikkoa! Tai ylipäätään koko viikko tulee olemaan varmasti hyvä. Tai niin ainakin toivon ja syvästi. Nyt unta kuulaan. Ainiin, vielä yksi juttu: haluan laihtua. Kiitos. Hei.





Kumpa tää oisi helpompaa
Sanoa, mitä sylki suuhun tuo
Kuunteletko sä kuitenkaan
Ootko enää läsnä ollenkaan
Hei huomaa mut
Avaa silmäs tähän maailmaan
Kuinka kauan tätä jaksaa
Jospa kaikki tää on turhaa
Elättelenkö mä harhaa
Kuinka kauan tätä jaksaa
Enää sinuun käyttää aikaa
Oon nähnyt niin paljon vaivaa
Et saisin sut jäämään
Miten sulle on helpompaa
Katsoo eteenpäin ja unohtaa
Sanat kurkkuun tarttuu taas
Oot minulle liimaa
Minä sinulle ilmaa
...
Nimetön
...

(kuvat: weheartit)


sunnuntai 13. toukokuuta 2012

22

Perjantai

Melkoisen Emppu-täyteinen pv. Kunhan hengailtiin, sen suurempia mullistuksia. Illan jäkisottelu jäi vähän nakertamaan hampaankoloon, kun Kanadalaiset vei Suomenpoikaa leikiten. Ensimmäinen erä näytti hyvältä, mutta sitten...jotenkin se Kanada vaan vei. Hmmph. Tuurillakin osittain. Noh, saas nähdä mitä käy sunnuntain Usa-pelissä.
Yö menikin jälleen valvoessa. Kostoksi Empun keväisestä ''heitänpä lunta sun niskaas!''-tempauksesta, päätin nukkuvalle tälle, piirtää komeat viikset. En tiedä muista, mutta mulla oli ainakin huisin hauskaa! Hulluilla on halvat huvit? -no niinhän se on.


Lauantai

Aamutuimaan kohti Ideaparkkia! Rahanmenoa rahanmenoa.. Tyttö tämä löysi vaikka mitä... Pari paitaa, mekon, kynsilakkoja, farkkushortsit, meikkikynän, Nimetön-bändin cd:n, veljelle leffan, irtoniittejä, ensviikonlopuksi kaikkea vappujuttuja (rairairai!), hmmhmmm...olikohan muuta vielä, en nyt just ainakaan muista. Ei oikein kahden tunnin yöunien jälkeen aivot ole toimintakelpoiset. Veljellä tuli käytyä kylässä haukkaamassa grillattua maissia. Ja maukasta oli. Loppupäivä menikin ulkona jäätyen ja mieliala on mitä sattuu. Äh...on niin ikävä. En haluaisi ajatella, en tuntea, en muistaa, enkä varsinkaan rakastaa...häntä. Nyt hyvää yötä. Olen aivan poikki.

''Menneisyyden pilvet varjostavat onnen aurinkoa.''

perjantai 11. toukokuuta 2012

21
With Canon, you can


~
Jei Suomen pojjaat voitti taas (Ranskan tällä kertaa)! Ensimmäinen erä aivan matelua, maalijuhlaa toisessa erässä, ja kolmas varmuudella, ja näin voitto kotiin! Maistuu. 
''Suomen peli on reiluu kun Koivun mela heiluu!'' -Antero Mertaranta

Immonen !
 Filppula !
 Koivu !
+ muut.
(ps. saanhan syödä noi kaks ekaa otusta? oi saanhan!)

~
Viime yön leffatölläilyt ( Julie & Julia ) oli kyllä taas niin jotain uskomattoman...surkeaa! Mä en oikeasti ole pitkään aikaan nähnyt mitään yhtä pitkästyttävää. Odotin koko ajan että joko nyt..joko nyt...joko NYT?..tapahtuis ees jotain! Mutta ei! Leffassa ei käytännössä tehty mitään muuta kuin ruokaa, ja syötiin ne pois. Hyvä sitä nyt siinä katsella kun oli jo 
muutenkin ihan käsittämätön nälkä. Ehkä se sai sen tuntumaan vielä huonommalta? No okei, ainoa hyvä puoli oli hyväntuulisuus. Mutta toiste en takuulla erehdy katsomaan, ainakaan nälässä...tai selvinpäin.

~
Btw, tilasin uuden rakkauden !!! 

(kuvat: google)

Saapuisipa se pian. Kiitos nam. Pääsee taas kuvailemaan. Ei ollut edes hirveän kallis (299e +postikulut). Ja maksoinkin tuon jo, ei mitään ikäviä osamaksuja, kerralla kaikki vaan niin hyvä tulee, ei jää enää myöhemmin stressaamaan. Voi että, kylläpäs nettishoppailusta saa uutta intoa. Oon ihan onnessani nyt. Jejeejejejjeejeee!~ Love love love ~.


torstai 10. toukokuuta 2012

20


Miksi, miksi 
Mitä oot tehnyt mulle 
Mikset anna sitä jo takaisin 
Antaisit sen takaisin
Tarvitsen sydäntäni
Anna se jo takaisin
Tarvitsen kipeästi
Tunteakseni, 
Muutakin kuin sinut
Vain sinut
Ole kiltti, päästä minut
Vapauta, kahleista
Rakkaus kanssasi
Ihanaa ja kaunista
Mutta ei kai kaiken sen 
Vaivan arvoista
Vain pelkkää valhetta
Tyhjiä lupauksia

~punkki

~


If time's really supposed to heal anything
Then why am I so torn up inside
Just because I saw your face
Thought that I was over you being everything
But here I am feeling like I could die
Guess I wasn't that ok
Maybe I'll fall in love
With someone else, just because
I would do anything, anyhow, anyway, baby
To get you out of my heart

- Nikki Flores

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

19
Better day

Damn ! Omaa rauhaa, yksin kotona. Ah. Harvinaisen hyvä fiilis. Mistähän sitä alottaisi. Vaikka siitä että, eilen katsomani elokuva oli loistava! ( A.I. Artificial Intelligence ) Tunteikas, suloinen ja surullisen kaunis. Huomasi että oli tehty ajatuksen kanssa. Kannattaa katsoa, itse ainakin varmasti katson toistekin.

~
Maratonpuhelu ihanan Lauran kanssa päättyi tänään niin, että ajattelimme ensi viikonloppuna juhlistaa vappua! Koska vappu meni oikeasti jo, vain kotona nyhjäämisessä, niin onhan se nyt pakko. Teimme mojovan tilauksen Punanaamioon , vappuasut ja kaikkea muuta yhtä järkevää, mutta niin siistiä! Rock'n roll meiningillä, hakaneula huuleen ja huikkaakuikkaa, kunnon pussikaljaa ja ei saa unohtaa myöskään popcornia. Luulen että ensi viikolla ilmestyy postaukseenikin oikein upeita kuvia. Sitä odotellessa. Ja siis, silloin on syytä paistella aurinko, olla lämmin, täydellinen ''terassi''keli. Muutoin suutun ja kiroan sadepilvet alimpaan helvettiin. Tosin sinne ne joutaisi jo muutenkin. Tulisipa tämä vappu jo pian, iiiiiiih!
... 
18
REALIZING

Koska nyt ei kirjoitussuoni taida kukkia, niin lyhyestä virsi kaunis. Aurinkoa, väsymystä, monen tunnin päikkärit, ja illan kruunasi jääkiekko! Hieno voitto tuli taasen. Leijonista noista, saa olla jo ylpeä. Tätä lisää. Ja koska nukuin jälleen päivällä, niin yöllähän ei tunnetusti tätä tyttöä väsytä. Ehkä se menee jälleen koomaillessa, leffaa katsoessa ja pyöriessä. Mitäpä muutakaan. 

Tähän päivään sisältyi muuten mielenkiintoinen puhelukin. Testasin miten kyseinen henkilö (tunnettua pitkän aikaa netin kautta, puhuttu vaaikka mitä) suhtautuu kun kerron olevani pyörätuolissa. Jännää oikeasti kuulla kun reaktio voi olla millainen tahansa. Nyt en oikein ottanut selvää, aika hiljaiseksihan se hänet veti, ja luulen että järkytys oli melkoinen. No, se oikea suhtautuminen selviää luultavasti lähipäivinä jos/kun puhun enemmän hänen kanssaan. Voevoe teitä ihmiset. Voiko tähänkään taas muuta todeta.

kuvat: weheartit)


Vielä muuten sen verran! Mikä helvetti teitä (varsinkin miehiä) vaivaa, aina kun on rehellinen ja avoin niin todetaan ''mua ahdistaa.'' Ehkä maailman kliseisin syy, maailman helpoin tapa ''torjua'' kun totuus ei tule suusta. Ei se nyt millään voi olla mahdollista että aina, kerta toisensa jälkeen kuulen tuon saman lauseen, eihän? Mä en tajua, musta olisi ainakin ihanaa jos joku minulle oisi avoin, kertoisi rehellisesti tunteensa, ja sitä rataa. Tunteista on ihana puhua, oli ne mitä tahansa! Nykyihmiset on niin perkeleen itsekkäitä, pinnallisia, erittäin ''avarakatseisia'' että oikein naurattaa. Missä on se rakkauden arvostus, ei kai missään. Kaikki vain pelleilee, kunnon pintaliitoa. Huhhuh. Voisi kai itsekin kokeilla, ottaa periaatteeksi nykyään sen, että pidän vain kaiken omana tietonani, arvostan vain itseäni, muilla ei ole tunteita. Olisi varmasti mukavampaa sitten kaikilla, eikä ainakaan ahdistaisi. Kiitos tästä. 


Tuli sittenkin kirjoitettua, hups ja hyvää yötä.