tiistai 8. maaliskuuta 2016

425
Maalaan sut suohon 


Eiks ollukin hyvä otsikko, niin minustakin. Öhhöhhöö. Taidepostausta pitkästä aikaa. No okei, ylipäätään postausta pitkästä aikaa. Mulla on vähän kadonnut hohto ja into tähän bloggailuun, koska harva täällä jaksaa koskaan kommentoida mitään, ja näin ollen tulee olo, että rustaanko ihan omaksi iloksi. En enää oikein osaa sitäkään, koska liian moni kuitenkin tietää blogini osoitteen, enkä halua tänne paljastaa enää mitään kaiken syvimpiä salaisuuksiani. En pidä tätä enää ''pakokeinona'' tai paikkana johon voisin purkaa paljonkaan ajatuksiani. Tai sitten musta on tullut vain niin sulkeutunut muuten vaan omista ajatuksista, että parempi pitää omana tietona. Noh, joka tapauksessa... Tämä postaus sisältää pari kuvatusta maalauskurssilta (jossa oon edelleen tunnollisesti käynyt), sekä kaksi maalausta, joita en muistaakseni ole tänne ''esitellyt''. Pahoittelen, ettei maalauksistani ole kuin kännykkäkuvat, mutta nämä taulut myin jo. Enkä näin ollen nyt pääse niiden kimppuun kameroineni, ainakaan tähän hätään. Tyytykäämme siis tähän, ja hyvin lyhkäiseen analyysiin ylipäätään...


~
Ensin tälläinen vähän satumaisen kimmeltävä kuutamo. Halusin liioitella, ja siitä syystä kuu on noin kookas. Halusin jotakin synkkää, mutta kuitenkin jollain tavalla taianomaista, sekä valoisaa. Yhdessä ohjelmassa yksi tyttö sanoi hyvin: ''Ei ole pimeyttä, on vain valonpuutetta.'' ...Tämä oli jotenkin, kuin mun suusta heitettyä. Osui ja upposi, en osaa selittää miksi. 
Tämä taulu oli yllättävän nopea ja helppo työstää, vaikka aika kauan tuon kuun kanssa tappelinkin. Ihan olen tyytyväinen, vaikka tästä pitikin alunperin tulla enemmän violetti, kuin sininen... Pahoittelen signeerauksen puuttumista, en ollut sitä näköjään vielä tuossa vaiheessa kirjoittanut.


~
Ja sitten tämä toinen hyväkäs. Taulun nimi voisi olla vaikka ''Marraskuu'', yhtä harmaa, synkkä, sateinen, lohduton, kylmä... Vähän kuin minun viimeisin marraskuuni oli. Taulun maalaamiseen käytin enemmän aikaa, kuin tuohon edelliseen. Ja visio syntyi vähän niinkuin pikku hiljaa. Katulamput oli ihan hauska kokeilu, vaikka osittain menikin enemmän pieleen, kuin moni muu maalailuni. No, ainakin yritin! Kuutamo-genrellä mennään siis jälleen, ja lopputulos oli ihan jees. Ainakin taulun tunnelmaan oon tosi tyytyväinen, se on yhtä hyytävä, jäätävä ja yksinäinen, kuin pitikin. Näiden jälkeen olen maalannut jo yhden taulun lisää, mutta palatkaamme siihen myöhemmin...


~
Hope you like it! Nyt, hyvää yötä.
   

5 kommenttia:

  1. Hei!
    Olet kyllä uskomattoman taitava maalari!!! Käyn silloin tälöin katselemassa täällä töitäsi:)

    VastaaPoista
  2. Teetkö tilauksesta töitä?

    VastaaPoista